Kielet
Udmurtin kieli
Udmurtti – vanhan nimityksen mukaan votjakki – on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva, jonkin verran uhanalainen alkuperäiskieli. Udmurtin kieltä puhutaan ensisijaisesti Vjatkan, Tšeptsa- ja Kamajokien välisellä alueella, nykyisen Udmurtian tasavallan alueella, joka sijaitsee Moskovasta n. 1200 km itään. Suurempi määrä udmurtteja asuu vielä Kazakstanissa, lisäksi hajallaan eri puolilla Venäjää. Tuoreimpien väestölaskentatietojen mukaan v. 2010 udmurttien määrä oli 552 299 henkeä, oman ilmoituksen mukaan udmurtin kieltä puhuu 324 338 henkeä. Molemmat luvut pienenevät väestölaskennoissa.
Suurin osa udmurteista (410 000 henkeä) asuu nimikkotasavallassaan Udmurtiassa. Merkittävä määrä asuu myös viereisissä hallintopiireissä: Tatarstanissa 23 000, Baškortostanissa 21 000, Permin piirissä 21 000, Kirovin alueella taas 13 000 henkeä. Äidinkielenään udmurttia ilmoitti puhuvansa Udmurtiassa 247 000 henkeä.
Udmurtin kieli jakautuu neljään murreryhmään. Vuoden 2002 väestölaskennan jälkeen pohjoiseen murreryhmään kuuluvalle Besermanin murteelle (3100 puhujaa) on myönnetty itsenäisen kielen asema. Udmurtin pohjoinen murreryhmä on joutunut vahvan venäjän vaikutuksen ja eteläinen murreryhmä ja reunamurteet tataarin ja baškiirin kielten vaikutuksen alaisiksi. Udmurtin kielellä on käytössä kirjakieli.
Udmurttia käytetään nykyisin ensisijaisesti perhe- ja ystäväpiirissä. Nimikkotasavallassaan se on virallinen kieli, mutta sillä ei ole merkitystä, koska udmurttia ei käytetä juuri lainsäädännössä eikä politiikassa. Udmurtti on esillä kuitenkin eri medioissa, kulttuurielämässä ja opetuksessa.
Mansin kieli
Mansi – vanhan nimityksen mukaan voguli – on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva, hyvin uhanalainen alkuperäiskieli. Mansin kieltä puhutaan ensisijaisesti Länsi-Siperiassa, Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan alueella. Tuoreimpien väestölaskentatietojen mukaan v. 2010 mansien määrä on 12 269 henkeä, ja oman ilmoituksen mukaan mansin kieltä puhuu 938 henkeä. Väestölaskennoissa mansien määrä näyttää kasvavan, mutta puhujamäärä laskevan.
Suurin osa manseista (10 977 henkeä) asuu nimikkopiirikunnassaan ja Jugran alueella, loput asuvvat viereisissä hallintopiireissä: 637 henkeä muualla Tjumenin alueella, 251 henkeä Sverdlovskin alueella, 8 henkeä taas Komin tasavallassa.
Alun perin mansin kieli jakautui neljään murreryhmään, mutta niistä etälamansi sammui tiettävästi 1950-luvulla ja länsimasni hieman myöhemmin. Itämansin murteen nykytilanteesta on epävarmoja tietoja. Vaikka eräät tutkijat ovat ilmoittaneet löytäneensä yksittäisiä itämansin puhujia, kielentutkijat pitävät tätäkin murretta jo sammuneena. Mansin kirjakielen pohjana on toiminut pohjoisen murteen Sosvan variantti.
Mansi on nykyisin käytössä ensisijaisesti perhe- ja ystäväpiirissä. Se ei ole virallinen kieli, sillä ei ole taloudellista merkitystä, eikä sitä käytetä lainsäädännössä eikä politiikassa lainkaan. Mansin kieltä kuitenkin käytetään eri medioissa, kulttuurielämässä ja opetuksessa.
